PrimiFit: Primal Health and Strength Etusivu Valmentaja Yrityksille Artikkelit Referenssit Palvelut Yhteystiedot





Stressi

Osa 1: Stressi vanhentaa

Aiheeseen liittyen





Päätin aloittaa stressiin liittyvän artikkelisarjan, sillä mielestäni stressin hallinnalla pystyy vaikuttamaan kokonaisvaltaisimmin omaan hyvinvointiin ja terveyteen. Käytän tulevissa artikkeleissani sanaa 'stressi' kuvaamaan monenlaista kehoon ja mieleen kohdistuvaa rasitusta. Stressi voi siis olla henkistä, fyysistä, ruoansulatuksellista ja vaikkapa ravinnossa olevista myrkyistä johtuvaa. Laajentamalla sanan merkitystä, voidaan helpommin arvioida kaikista stresseistä koostuva kuorma ja miettiä että olisiko kuormaa vähennettävä, jotta olo olisi parempi.

Yksi nykyajan ihmisen suurimmista haasteista on pitkän ja passiivisen työpäivän tasapainottaminen oikeanlaisella ravinnolla, liikunnalla, hauskanpidolla ja riittävällä levolla. Aikaa tuntuu olevan liian vähän kaikelle ja useimmiten joku aktiviteetti jää vähemmälle huomiolle. Lisäämällä omaa energisyyttä, vuorokausi saa maagisesti enemmän aktiivisia tunteja, jotka voidaan käyttää esim. liikuntaan ja terveellisemmän ruoan valmistukseen.

Sana stressi ymmärretään yleensä henkisenä harmituksena, kiireenä ja paineena. Lisäksi, sanasta tulee mielikuva jatkuvasta tai pitkäaikaisemmasta vaiheesta, jolloin mennään kovaa ja sarvi otsassa.

Stressi on kuitenkin keholle hyödyllinen ja välttämätön selviytymismekanismi, joka antaa sille energiaa ja keskittymiskykyä kun sitä vaaditaan. Määrä voi vaihdella aina hereilläolosta ultimaattiseen taisteluun elämästä ja kuolemasta. Fyysinen stressi sen sijaan antaa keholle ärsykkeen kasvuun ja paranemiseen.

Moderni ihminen joutuu harvemmin enää taistelemaan hengestään päivittäin, mutta stressin määrä ei ole silti vähentynyt.

stressin haitat

Akuuttia ja kroonista

Ihmisen pahimmaksi viholliseksi on siirtynyt akuutista, eli hyökkäävään leijonan muodossa ilmenevästä stressistä krooniseen stressiin.

Ideaalitilanteessa stressistä selviäminen menisi näin:
  1. Apua! Nälkäinen leijona juoksee kohti ja aikoo syödä minut!
  2. Juoksenko karkuun vai jäänkö taistelemaan (yleiseksi ohjeeksi annettu hidas perääntyminen ei ole vaihtoehto)
  3. Taistelen!
  4. Argh! Leijona loikkaa kohti, raatelukynnet paljastettuna ja kulmahampaat tähdättynä kaulavaltimoihin.
  5. Potkaisen leijonaa munille ja lähden kotiin juomaan voittajasmoothien.
Eli, tiivistettynä, stressitilanteesta päästään nopeasti eroon ja keho sekä mieli voivat taas rentoutua.

Kroonisessa stressissä sen sijaan stressi on sellainen taustalla oleva hälyääni, josta ei pääse eroon. Se huolestuttaa, mietityttää, masentaa ja pahimmillaan alkaa vaikuttaa nukahtamiseen.

Kroonisen stressin aiheuttajat ovat usein sellaisia, että niistä ei pääse heti eroon. Miten voit taistella deadlinesta koituvaa stressiä vastaan? Entä jos on skismaa ystävien tai perheen kesken?

Munille potkaiseminen tai pakeneminen eivät ole usein vaihtoehtona, joten tilanne alkaa tuntua ahdistavalta.


Miten stressi vaikuttaa meihin?

Aiemmin mainitsinkin jo että stressi auttaa kehoa selviytymään stressaavista tilanteista ja kaikenlaisista haasteista.

Stressi on myös liikkeelle paneva voima.

Jos emme stressaisi jonkin verran rahasta ja siitä että pystymme maksamaan laskumme, harva todennäköisesti jaksaisi käydä töissä. Kun ihminen tarvitsee jotain, siitä koituu stressiä ja sen takia tarve on täytettävä. Monet tylsistyvätkin lomalla, sillä he eivät keksi itselleen mitään tekemistä.

On myös innostavaa ja motivoivaa, positiivista stressiä, joka saa meidän oppimaan uusia taitoja ja auttaa meitä kehittymään ja kasvamaan henkisesti.

Stressi on siis ihmiselle hyödyllinen ja välttämätön asia, mutta jos stressiä on henkilökohtaiseen sietokykyyn nähden jatkuvasti liikaa, siitä alkaa olla haittaa.

Jokaisen stressinsietokyky on erilainen ja siihen vaikuttavat mm. hormonit, ravinto ja yöunet. Jokainen tietää sen että jos unet ovat vähissä, pinnakin on helposti kireällä. Jos huomaat valittavasi pienistäkin vastoinkäymisistä, stressinsietokykysi on syystä tai toisesta matala ja jostain päästä olisi hyvä kiertää pinnaa löysemmälle.

Fyysisellä tasolla stressi laittaa kehon pistämään liikkeelle energiaa, jota saadaan energiavarastoista, kuten vaikka rasvasta. Pitkittyneessä stressitilanteessa keho purkaa energiaksi myös lihaskudosta. Ruoansulatuselimistön toiminta hidastuu ja heikentyy, sillä verenkierto keskittyy enemmän lihaksiin.

Keho on siis stressin aikana hajottavassa, eli katabolisessa tilassa. Kun ihmisen elimistö hajottaa itseään, se myöskin ikääntyy. Lihakset eivät ole ainoa kudos, joka hajoaa pitkittyneen stressin aikana.

Tässä muutama esimerkki haitoista, joita jatkuva stressi voi aiheuttaa:
  • Luumassan väheneminen
  • Aivosolujen väheneminen
  • Ruoansulatuselimistön toiminnan heikkeneminen
  • Vastustuskyvyn aleneminen, mikä johtaa jatkuvaan sairasteluun
  • Insuliiniherkkyyden väheneminen, mikä johtaa verensokerin kohoamiseen
  • Kehonkoostumuksen hallinta vaikeutuu ja rasvaa kertyy keskivartaloon navan alueelle
  • Masennus
  • Univaikeudet
  • Virkeyden ja väsymyksen ero vähenee tasaiseksi tokkuraisuudeksi
  • Fyysinen heikkous
  • Keskittymisvaikeudet
  • Muistiongelmat
Jatkan stressistä ja sen hallinnasta seuraavassa jaksossa. Tämän ensimmäisen osan tarkoituksena on vain hieman herätellä aiheeseen. Seuraavassa osiossa käyn läpi asioita, joihin keskittymällä stressikuormaa voisi vähentää.

Tasapainoista ja hyvinvoivaa viikkoa kaikille!

Kirjoittanut Stelios Katsaras, Julkaistu 14.1.2014






< Takaisin Artikkeleihin

Krooninen stressi
Oletko ylikunnossa?

-------------------------------------------

facebook Youtube twitter